Olen seurannut Suomen satamien digitalisaatiota lähes 20 vuotta. Digitalisaatio on arkipäiväistynyt ja levinnyt. Isoimmat haasteet ovat johtamisessa sekä hyötyjen ulosmittauksessa.
Kun aloitin työt satamien tietojärjestelmien kanssa, paljon jouduttiin tekemisiin perusasioiden kanssa. Miten verkko saadaan kaikkialle? Miten ahtaajalle opetetaan laitteiden käyttöä? Miten tulostin saataisiin kestämään pakkasta? Nykyään verkko tulee kaikille omaan taskuun ja lähes kaikki osaavat näpelöidä älypuhelinta tai vastaavaa laitetta kotona. Yhteiskuntamme on mennyt melkoisen digiloikan eteenpäin.
Satamien materiaalivirtojen kompleksisuus on noussut kovaa vauhtia. Jos 15 vuotta sitten keskimääräinen kontituserä oli 7-8 konttia, niin nyt ollaan 2-3 kontissa. Sama ilmiö näkyy lähes kaikissa satamatoiminnoissa. Työ on silppuuntunut, tavaraerät pienentyneet ja kaiken pitäisi tapahtua yhä nopeammin ja ”ketterämmin”.
Selkeä trendi on, että auton kääntöaikaa parannetaan erilaisilla menetelmillä jokaisessa satamassa. Yleisin trendi tähän on extranet-palvelut tai itsepalvelupäätteet, joilla satamakäyntiin liittyvät ilmoitukset saadaan etukäteen suunniteltua. Tämän tyyppiset palvelut pienentävät sekä satamaoperaattorin että kuljetusliikkeen kustannuksia.
Selkeä havaittava trendi ovat nopeat muutokset liikenteessä. Siinä missä joskus suunniteltiin 6 kk:n päähän toimintaa, niin nyt asiat muuttuvat hyvin nopeasti. Tietojen pitää alkaa virrata samaan aikaan kuin materiaalien. Tämä asettaa vaatimuksia tietojärjestelmäkumppanille, satamaoperaattorin omalle IT:lle ja kaikkien sidosryhmien IT:lle. Nämä caset menevät usein hyvin, kunhan asiaan on varattu resurssit ja hanke viedään projektimallin mukaisesti. Nämä hankkeet eivät ole työmäärällisesti kovin isoja, mutta vaatii yhteistyötä usean eri osapuolen välillä. Tällöin paras lopputulos saavutetaan projektinhallinnalla.
Tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. Sanomaliikenne on arkipäiväistynyt. Data on suurin piirtein hallinnassa. Suurimmat haasteet satamilla on tekniikan hyötyjen ulosmittauksessa. On suunniteltu prosessi ja sitten on todellisuus. Ohjelmat eivät muuta itsestään toimintaa, vaan vaaditaan selkeää muutosjohtamista. Excelit ja paperit ovat niin kivoja ja helppoja. Siksi ne usein jäävät järjestelmän rinnalle ”varmuuden vuoksi” estäen tehokkuuden ja toimintatapojen kehittymisen. Suurimmat erot satamaoperaattoreiden välillä löytyy digitalisaation hyötyjen ulosmittauksesta.
Varmaa on, että satamalogistiikan kompleksisuus kasvaa, joka lisää dataa ja järjestelmien käyttöä. Miten teillä on varmistettu prosessien kehitys ja järjestelmien hyötyjen ulosmittaus?
