Satamat ovat erinomainen esimerkki datarikkaasta toimintaympäristöstä, jonka puolisuljetussa systeemissä on usein jopa kymmeniä eri toimijoita tietoineen ja intresseineen. Kokonaisuutta katsoen satamassa on runsaasti tietoa, jonka ristiin hyödyntämisestä osapuolet voivat hyötyä nykyistä tehokkaammin. Tieto on kuitenkin pirstaleista, ja hyvin pieni osa kaikesta datasta jaetaan toimijoiden kesken. Liiketoimintakriittistä tietoa ei toki jaeta kilpailijoiden kesken, mutta myös paljon ei-sensitiivistä tietoakin jää toistaiseksi pimentoon. Satama on hyvä esimerkki myös siinä, että osa olennaisista tiedoista on saatavissa julkisista lähteistä, joita voitaisiin hyvin yhdistellä yksityisen datan kanssa lisäarvon tuottamiseksi. Jossain määrin tätä jo tehdään, mutta monelta osin ollaan vielä ihan alkutaipaleella mahdollisuuksien käyttämisessä.
Tilanne ei juuri muutu, kun tullaan satamien ulkopuolelle muun yritystoiminnan pariin: kuinka monta (kymmentä) järjestelmää teidän IT-kokonaisuudessanne on? Milloin viimeksi olette arvioineet, miten saisitte parempaa trendi- tai tilannetietoa toiminnastanne kasvun ja kannattavuuden vauhdittamiseksi? Tyypillisesti hyvin pieni osa datasta tulee hyötykäyttöön ja loppuaika juostaan fillarin vieressä – kun ei ehditä hypätä datapyörän selkään. On tosin hyvä muistaa, ettei tässäkään määrä ratkaise, vaan nimenomaan laatu: tavoitteena on tuoda näkyväksi ja helposti saavutettavaksi se tieto, mitä tarvitaan. Ja vain se.
Ajoittainen ulkopuolisen asiantuntijan tukema tarkastelu business-analytiikkaan maksaa itsensä nopeasti takaisin. Tavoitteiden mukainen mittaristo on kulmakivi kilpailukyvyn parantamiselle. Vuodenvaihde on sopiva epäjatkuvuushetki pohtia näitäkin kysymyksiä:
Mittariston päivittämisen ei tarvitse olla massiivinen IT-hanke. Fiksuja ja tehokkaita ratkaisuja voidaan toteuttaa varsin ketterästi lähtökohdasta ja tarpeesta riippuen.
Kerromme mielellämme lisää.
