Logy RY:n toimitusjohtaja Markku Henttinen nosti pääkirjoituksessaan Osto & Logistiikka –lehdessä 1/2017 esiin verkkokaupan logistiikan ja siihen liittyviä ilmiöitä. Markku nosti monta tärkeää asiaa esiin, mutta kokemukseni perusteella haluan haastaa muutaman ajatuksen.
Tiedon digitaalisuus sekä sen rakenteellisuus ja oikeellisuus ovat avain asemassa, kun toimintoja aletaan kehittää ja lopulta automatisoimaan. Lähes poikkeuksetta projekteissa todetaan, että masterdatassa on puutteita ja virheitä. Kun data on kunnossa, niin siitä saadaan paljon hyötyä omien toimintojen kehittämisessä ja automatisoinnissa. Hyvä ajatusleikki tämän asian pika-analysointiin, on miettiä tilaus-toimitusprosessia. Jos asiakas tekee tilauksen digitaalisesti (esim. verkkokauppa tai EDI), montako kertaa pitää tietoja syöttää, jotta prosessi menee läpi? Usealla meidän asiakkaalla luku on tasan nolla. Tilaus siirtyy automaattisesti verkkokaupasta tai EDI:stä ERPiin. ERP tarkistaa automaattisesti luottotiedot ja muut myyntiehdot, ja sen jälkeen toimitus siirtyy WMS:iin. WMS ohjaa keräilijää toimimaan oikein ja tehokkaasti huomioiden tilauksen rakenteen sekä muut keräilyssä olevat tilaukset. Kun tuotteet ovat kerätty, lähetysdokumentit syntyvät automaattisesti ilman vaa’alla käyntiä, ja samalla EDI:llä kerrotaan kuljetettavasta kollista kuljetusyritykselle.
Markku nosti hyvin tärkeän ilmiön esiin, eräkoon pienenemisen. Kun rivi- ja tilausmäärät nousevat liikevaihdon pysyessä paikallaan, pitää sisälogistiikkaa tehostaa. Yhden tilauksen logististen kustannusten pitää laskea. Ilmiön vuoksi pelkkä keräilytehokkuus ei enää riitä, vaan pitää katsoa logistista kokonaistehokkuutta. Tavara saapuu pienemmissä erissä, joten vastaanoton ja hyllytyksen pitää olla tehokasta. Lähetyksiä lähtee aiempaa enemmän, joten pakkaamisen ja merkinnän pitää olla tehokasta. Samaan aikaan kilpailu puristaa katteita, joka aiheuttaa lisää tehokkuuspaineita.
Euroopassa jopa 50 % verkkokaupan riveistä palautuu myyjälle. Verkkokaupan tuotepalautukset lisäävät kuljettamista, aiheuttavat isoja kustannuksia tuotepalautusten käsittelyllä sekä tuotteiden uudelleen varastoinnilla. Palautuvan tavaravirran tehokas logistinen käsittely vaatii varastojärjestelmältä joustavuutta (eli yleensä ERP ei riitä).
Olen erimieltä Markun kanssa siitä, vaatiiko automaattivarasto investointi isoja volyymejä. Lähes poikkeuksetta automaatioinvestoinnin perusteena ovat tehokkuus tilanteessa, jossa eräkoko pienenee ja nimikemäärät nousevat. Eräkoon pieneneminen pakottaa logistiset kustannukset laskuun kuten edellä jo todettiin. Nimikemäärien kasvuun vaikuttavat ulkoiset tekijät. Perinteisten varastojen teho laskee nimikemäärien noustessa. Itse asiassa kasvava nimikkeistö on monen automaattihankinnan takana.
Suomessa on herätty varastoautomaation hyötyihin ja menossa on poikkeuksellisen monta automaatioinvestointia. Suomi kulkee näissä investoinneissa muuta Eurooppaa viisi vuotta jälkijunassa.
Maailma muuttuu ja logistiikan pitää kehittyä vastaamaan uusia vaatimuksia ja toimintatapoja. Muutoksen voiman me näemme Leanwarella Suomen WMS-kannan kasvuna. Uusia WMS-toimituksia tehdään Suomessa noin 7-8 -kertainen määrä verrattuna viiden vuoden takaiseen aikaan.
