Suomi on jäänyt Saksasta ja Ruotsista jälkeen digitalisaation ja automaation kehityksessä. Useat eri lähteet osoittavat tämän. Suomessa investoidaan digitalisaatioon ja automaation vain puolet siitä mitä tärkeimmissä kilpailijamaissa. Edelläkävijät Suomessa investoivat onneksi hyvin ja samalla oppivat sekä strategisesti että käytännössä digitalisaatiosta ja automaatiosta. Kokemukseni mukaan digijarruilla on kaksi syytä. Ensimmäinen syy korostaa riskejä (esimerkit ovat raflaavia) ja toinen syy vähättelee digitalisaation tuomia hyötyjä.
Digitalisaatioon ja automaatioon liittyy strategista ja käytännöllistä osaamista. Strateginen näkemys digitalisaatiosta kuvaa sitä, miten tehdas tai varasto tulee kehittymään sekä toiminnallisesti että tunnuslukujen valossa eri digitalisaatiosteppien kautta. Strateginen näkemys ei ole se, että luetellaan kasa järjestelmiä mitä voidaan ottaa käyttöön. Happotestikysymys: kysy tuotantojohtajalta tai logistiikkajohtajalta, miten suunniteltu hanke muuttaa tuotantoa. Jos muutosta ei pystytä nimeämään, on kyse digitoinnista eli olemassa olevan toiminnan sähköistämisestä. Digitalisaatio on eri asia – siinä muutetaan toimintaa.
Käytännöllistä osaamista tarvitaan paljon. Ennen ihmiset ovat tulkinneet ERP:in kertomia tietoja. Kun digitalisaatio etenee, niin asioita tapahtuu automaattisesti tietojen pohjalta. Hauska esimerkki tästä on WMS:n käyttöönotto eräällä asiakkaalla. Asiakkaan käyttäjä oli kritisoinut voimakkaasti käyttöönotettua järjestelmää lähettämällä kuvia johdolle lavasta, missä oli 40 kpl:tta 1 dl purkkeja (eli noin 4 kg). Kävi ilmi, että tuotetiedoissa tuotteen paino oli 1 kg, jolloin WMS laski painoksi 40 kg. Käyttäjä koki karvaasti itse syöttämänsä datan virheiden vaikutuksen. Positiivisia esimerkkejä on paljon: paperista siirtyminen digiaikaan oli ollut vaikeaa, mutta siirtyminen sen jälkeen automaatioon oli helppoa. Ja lisäautomaatio on mennyt heittämällä sisään. Osaaminen ja ymmärrys on kasvanut joka vaiheessa. Kilpailukyky on kehittynyt hurjasti.
Vinkki digijarruille: Digitalisaatio- ja automaatiomatka alkaa jossain vaiheessa väistämättä. On paljon riskittömämpää aloittaa se hyvissä ajoin jostain pienestä, vaikka takaisinmaksu ei olisikaan kunnossa. Osaaminen ja ymmärrys alkaa kehittymään. Tuoterakenteet ja muut tiedot alkavat laadullisesti parantua. Pikkuhiljaa koko organisaatio alkaa mielessään ajatella miten digitalisaatio voisi mahdollistaa tekemisen muuttamista. Ja kilpailukyvyssä otetaan lopulta isoja askeleita eteenpäin.
