Tuotantolaitoksissa luonnollisesti keskitytään itse asiaan eli tuotantoon voimakkaasti. Joskus unohtuu sitä tukeva logistiikka kehitettävänä alueena, vaikka logistiikasta johtuvat ongelmat kyllä tulevat esiin. Logistiikan tehokkuudelle voi kuitenkin hyvällä suunnittelulla tehdä paljonkin. Materiaalivirroissa on paljon kehitettävää ja Lean-menetelmä toimii myös siellä. Turha työ on turhaa kaikkialla.
Nykytilan kartoittaminen on luonnollinen ensimmäinen askel. Mitä oikeastaan tapahtuu käytännössä, ja mitkä ovat sen poikkeuksia, vai onko poikkeus normaalitila? Tässä kartoituksessa esimerkiksi maturiteetti-analyysi on hyvä työkalu nykytilanteen arvioinnissa ja tavoitetilan asettamisessa. Sisälogistiikasta on tunnistettavissa perustyyppejä ja niiden yhdistelmiä. Tilanteet vaihtelevat ohjauksen puutteesta, inventaarion hallinnan kautta varastonhallintaan, keräilyyn ja imuohjaukseen. Joskus kaikki tyypit ja vielä erikoiset poikkeukset ovat käytössä yhtä aikaa. Sekavat ja paperilla toimivat prosessit aiheuttavat vaikeuksia oppimisessa ja virheherkkyys kasvaa. Toinen nykytilassa kiinnostava asia on virheiden aiheuttama haitta kustannuksina ja toimitusten viivästymisinä. Viimeiseksi nykytilassa kiinnostaa käytössä olevan datan laatu. Logistiikan, kuten tuotannonkin laatu riippuu voimakkaasti käytettävissä olevan datan laadusta. Puutteellinen tuotantosuunnitelma, tuoterakenne, tai puuttuva muutoksenhallinta ovat takuuvarma syy inventaariohaasteisiin.
Lean-menetelmillä on saatu erinomaisia tuloksia logistiikassa. Turha materiaalin liikuttelu, puutteet ja pakkaaminen on hukkaa. Eri tapoja liikuttaa materiaalia on hyvä rajoittaa sopivaan määrään ja usein se on maksimissaan neljä eri tapaa. Kaikki yli tämän on kriittisesti haastettava, mutta jos hyvä syy löytyy ei pieni määrä kuitenkaan ole itseisarvo. Yksinkertaistaminen selkeyttää tilannetta, parantaa laatua ja auttaa perehdytyksessä. Organisaation erikoistuminen rajattuihin töihin parantaa tehokkuutta ja työn jonoutusta. Tuotannon suorittama tavaran siirtely on poissa tuotannon ajasta ja mahdollisesti koneiden käyttöasteesta. Hyvällä ohjauksella pieni logistiikkatiimi hoitaa enemmän tehtäviä kuin suuri joukko sivutöinään asiaa hoitavia henkilöitä. Pienistä puroista voi syntyä iso hukka.
Jo aikaisemmin mainittu maturiteetti-analyysi on oiva työkalu tavoiteasetantaan. Yhtä logistiikan aluetta ei kannata kehittää merkittävästi kokonaisuutta pidemmälle. Yhden osa-alueen liiallinen kehittäminen johtaa hukkaan, jos muut alueet eivät ole riittävällä tasolla. Maturiteetin alueina voi pitää logistiikassa, vaikka logistiikan prosesseja, järjestelmiä/arkkitehtuuria, automaatiota, organisaatiota, tuotantotilannetta ja dataa. Osatekijä logistiikan onnistumisessa on stabiili tuotantotilanne. Se on usein muna-kana tyyppinen liemi, missä puute johtaa muutokseen ja muutos puutokseen. Pelisäännöt on syytä kirkastaa ja lopettaa kierre jatkuvasta muutoksessa tuotannossa.
Jos prosesseista, datasta ja organisaatiosta ei pidä huolta, ne vääjäämättä rämettyvät. Hieno prosessi hajaantuu henkilöiden tai tuotteiden mukana. Asialle voi kuitenkin tehdä jotain. Erinomainen työkalu kokonaisuuden hallintaan on PFEP – plan for every part. Siinä määritellään sallitut tavat toimittaa ja liikuttaa materiaalia, ja uuden nimikkeen tullessa määritetään sille sopiva profiili ja siten tilanne myös pysyy hallinnassa. Oleellinen osa on dokumentoida kaikki uudet osat, jolloin minä tahansa hetkenä on mahdollista tarkistaa kaikkien käytettyjen materiaalien logistiikkaan liittyvät tiedot. Hyvä ohjaava järjestelmä auttaa inventaarion tarkkuudessa ja ohjaa henkilöstöä toimimaan samoilla säännöillä ja samalla optimoi varaston tilaa.
Logistiikan laatu on kokonaisuus eri osa-alueita ja tasapaino tuo tehokkuutta. Logistiikassa piilee suuri potentiaali ja yllättävän usein nopeampi takaisinmaksu kuin itse tuotannon viime metrien kehityksessä!