Tuotannon läpinäkyvyys

5.10.2017

Leanware on teollisuuden ja logistiikan ohjelmistotalo. Profiloituminen on tarjonnut usein mahdollisuuksia päästä kuulemaan ja keskustelemaan teollisuusyrityksissä tuotannon digitalisoinnista. Keskusteluissa nousee esiin useita tavoitteita ja näkökulmia. Yksi asia tuntuu kuitenkin tavalla tai toisella toistuvan kerta toisensa jälkeen. Tämä asia on tuotannon läpinäkyvyys, jonka kuulee usein mainittavan tuotannon digitalisoinnin keskeisimpänä tavoitteena. Mistä tässä on kysymys, ja miten tavoite voitaisiin saavuttaa?

Lyhyesti sanottuna tuotannon läpinäkyvyydessä on kysymys siitä, että tuotannon tilannekuva on koko ajan helposti saatavilla. Perinteinen esimerkki on, että pitää tietää, missä vaiheessa tuotantoa tietyn asiakkaan tilaus on menossa. Tilannekuvan tarvetta voisi verrata lennonjohtoon, jolla täytyy koko ajan olla selkeä käsitys siitä, mitä lentokentällä ja sen ilmatilassa tapahtuu. Vilkkaalla lentokentällä tai huonolla säällä tilannekuvaa ei pysty muodostamaan ainoastaan vilkuilemalla ulos lennonjohtotornin ikkunoista, vaan avuksi tarvitaan muutakin tekniikkaa kuin kiikarit. Samalla tavalla tuotannon tilannekuvaa on hyvin vaikea muodostaa pelkästään kävelemällä tehtaan lattialla ja havainnoimalla, mitä siellä tapahtuu.

Ensimmäinen askel tuotannon läpinäkyvyyden saavuttamisessa on systemaattinen tapa kerätä tietoa tuotannon tapahtumista. Tämä ei ole aina itsestään selvää. Yksinkertainen tapa tähän on aamupalaverin yhteydessä päivittää tussitaululle edellisen päivän tapahtumat. Toinen tapa on kerätä tietoa tapahtumista digitaaliseen muotoon esimerkiksi valmistuksenohjausjärjestelmään (MES, Manufacturing Execution System). Tuotannon luonteesta riippuen tietoa voidaan kerätä tuotannon työntekijöiden kuittauksina tai suoraan tuotantokoneilta ja automaatiolta. Mikäli tieto kerätään tuotannon työntekijöiltä, olennaista on, että järjestelmä on helposti käytettävä ja palvelee myös tuotannon työntekijää. Mikäli kuittaukset koetaan pelkästään ylimääräisenä vaivana varsinaisen työnteon lisäksi, ne jäävät usein tekemättä ja tilannekuvan luotettavuus kärsii.

Toinen askel läpinäkyvyyden saavuttamiseksi on tuoda kerätty ja mitattu tieto selkeästi ja helposti saataville. Tussitaulu on edelleen kätevä vaihtoehto siinä mielessä, että sen ääreen on tarvittaessa helppo kävellä katsomaan. Haasteena tussitauluissa tai vaikkapa erikseen päivitettävissä Excel-taulukoissa on, että tieto ei ole välttämättä ajan tasalla ja se on vaikea koostaa yhteen. Toinen vaihtoehto on visualisoida digitaalisen järjestelmän avulla kerätty data erilaisten mittareiden ja kuvien avulla. Tällä tavalla voidaan esittää tuotannon kokonaiskuva esimerkiksi tehtaan pohjapiirroksen päällä. Tavoitteena on, että yhdellä silmäyksellä saa käsityksen siitä, mitä tuotannossa juuri nyt tapahtuu. Datan visualisointien tekemiseen käytettävät työkalut ovat kehittyneet viime vuosina ja niiden avulla pystytään esittämään havainnollisesti esimerkiksi keskeneräisen tuotannon tai tuotantokoneiden tilannetta.

Kolmas askel läpinäkyvyydessä on tehostaa toimintaa saadun tiedon perusteella ja pitää mittarit ja tavoitteet ajan tasalla. Tiedosta on hyötyä vain, jos sitä käyttää ja se vastaa oikeaan asiaan. Olennaista on oikeiden mitattavien asioiden valinta. Mittaamisen perussäännön – ”sitä saat, mitä mittaat” – lisäksi, oikeat mittarit mahdollistavat selkeän kokonaiskuvan esittämisen. Kannattaa myös huomata, että läpinäkyvyys koskettaa useita eri osa-alueita; ainoa tarve ei ole tietää, missä tärkeän asiakkaan tilaus on menossa. Läpinäkyvyys koostuu ainakin seuraavista osa-alueista: vastaanotto, materiaalivirrat, tuotantoprosessit, keskeneräinen tuotanto, kunnossapito, laatu ja toimitus/lähetys.

Digitaalisin keinoin muodostettu tilannekuva on hyvä tapa parantaa tuotannon läpinäkyvyyttä ja vähentää tilannekuvan perustumista mielikuviin. Toki kävely tehtaan lattialla on edelleen hyvä (ja välttämätönkin) tapa täydentää tilannekuvaa.

Ville Harju
Tuotepäällikkö, MES
Leanware Oy