Laatu: Ikea vs suomalainen konevalmistaja

3.5.2017

Olet varmaankin päässyt (joutunut) huonekaluostoksille Ikeaan. Hankin pojalleni Juhalle Ikeasta lipaston. Sitä kasatessa tuli mieleen menneen työviikon keskustelut laitevalmistajien logistisesta suorituskyvystä. Toki Ikealla on massiiviset volyymit verrattuna suomalaiseen konevalmistajaan, mutta silti se on herkullinen vertauskohde.

Ikean logistiikan laatukokemus alkaa itsepalveluvarastosta. Kun olet osastolla suunnitellut kokonaisuuden mitä tarvitset, saat poimintalistan itsepalveluvarastoon. Poimintalista on selkeä ja paikkajärjestyksessä. Oikean varastopaikan löytää helposti, vaikka varastossa olisi enimmäistä kertaa käymässä. Jos tuotteeseen kuuluu kaksi pakettia, se näkyy sekä poimintalistassa että varastopaikalla. Litteistä, suunnitelluista pakkauksista saa helposti tehtyä ison kuorman ilman kuljetusvaurioita.

Logistiikan laatukokemus jatkuu kokoonpantaessa. Tässä tapauksessa pahvilaatikon sisällä oli kaksi pussia kiinnitysosia (kaksi settiä). Toinen oli laatikoiden ja toinen rungon kokoamiseen. Kun setti oli loppu, niin olin melko varma, että olen tehnyt sen mitä kyseisessä vaiheessa pitää tehdä. En tarvinnut yhtään keltasinipaitaista työnjohtajaa etsimään varastosta osia, tunnistamaan osia tai ihmettelemään, onkohan homma kunnossa. Lopulta, kun kaikki paketit olivat tyhjiä, tiesin Juhan lipaston olevan kunnossa.

Mitä Ikea voi muistuttaa meitä logistisesta laadusta? Ensinnäkin, osien ja komponenttien pakkaus pitää miettiä käyttöpaikkaa varten. Tässä olemme pääsääntöisesti pahasti jäljessä verrattuna muuhun Eurooppaan. Tästä pari esimerkkiä; 1) pakkausohjeet ovat hyvin harvassa. Käsite ”Plan for Every Part (PFEP)” tulee hyvin harvoin vastaan. 2) Kiertäviä pienyksiköitä on hyvin harvalla yrityksellä käytössä. Yhdessä edellä mainitut puutteet aiheuttavat paljon ylimääräistä lemppausta vastaanotossa ja keräilyssä.

Kokoonpanolinjan työnjohtajan rooli on usein päätellä, mitä osia kokoonpanoon tulee ja sitten etsiä puuttuvat osat.  Tähän käytetään paljon energiaa ja työaikaa. Sotkujen selvittely on ”business as usual”. Jos kyseisestä työajasta käytettäisiin 25 % master datan kuntoon laittamiseen, ne olisivat puolessa vuodessa tikissä. Olen havainnut, että usein niissä paikoissa, missä vielä on linjavarasto ja asentajat itse keräävät, oikea syy linjavarastoon on master datan heikkous. Samoissa paikoissa on yleensä paljon saldovirheitä ja tämä taas ohjaa ostoa ostamaan väärin. Tässä on hieno kierre, missä osto, logistiikka ja tuotanto syyttävät toinen toisiaan, vaikka oikea syyllinen on heikko data. Tämä tuhoaa tehokkuuden ja logistisen laadun.

Mitä suosittelen?

  1. Master data kuntoon. Hanki MES tai joku muu järjestelmä, millä virheet voidaan raportoida suunnittelulle helpommin, nopeammin ja tarkemmin kuin millään muulla järjestelmällä.
  2. Siirry 100-prosenttiseen keräilyyn (ei kiinnitysosia). Tämä tehostaa huomattavasti kokoonpanotyötä ja siinä sivussa pakottaa lopun datan kuntoon. Tilankäyttö tehostuu ja saldoheitot saadaan kuriin.
  3. Tee pakkausohjeet “Plan for Every Part (PFEP)” ja ota käyttöön kiertävät pienyksiköt.

Näillä kolmella stepillä mahdollistat laadun ja tehokkuuden, sekä luot pohjaa varastoautomaatioon tai sisälogistiikan ulkoistukseen. Meillä Leanwaren konsultoinnissa on kokemusta auttaa sinunkin yritystäsi saavuttamaan nämä kolme steppiä.

Toivon, että tämä kirjoituksen jälkeen aina kun näet Ikean logon, mietit oman pesän logistista suorituskykyä. Voisiko siellä tehdä jotain paremmin?

Janne Viinikkala

Janne Viinikkala
Toimitusjohtaja
Leanware Oy